'Kuka ymmärtää historian, ymmärtää myös nykyisyyden.' Tavallistakin paremmin tämä yleinen sanonta pätee Euroopan vanhojen maanviljelyskulttuurien ja indoeurooppalaisten paimentolaisten yhteentörmäykseen 4000 -2500 eKr.. Ristiriita, joka mullisti sen aikaisen maailman, vaikuttaa yhä jokaisen länsimaisen ihmisen tajunnassa. Rohkeat lukekoot.
Eripuolilla Eurooppaa, Espanjassa, Ranskassa, Saksassa, Itävallassa, Tsekissä ja Slovakiassa, Venäjällä ja Ukrainassa, ja niin kaukana kuin Anatoliassa Lähi-Idässä, on tutkittu vanhimmillaan 25 000:n vuoden takaisia asutuksia, joista löydetyt ihmisiä tai jumalia esittäneet kuvat ovat lähes aina olleet naispuolisia. Ensimmäiset merkit mieskeskeisyydestä ikivanhan jumalatar-sivilisaation alueella ovat 4000 eKr. jälkeiseltä ajalta. Arkeologi Marija Gimbutasin mukaan kehitys kohti po. myohempää miesvaltaisuutta alkoi ensin Anatoliassa tai Etelä-Venäjällä.
Tämä muutos ajoittuu samaan vaiheeseen, jolloin metallien käyttö aloitettiin, hevonen ja kameli kesytettiin kotieläimeksi, ja mikä lienee ollut ratkaiseva sysäys, ihmiskunta kohtasi ensimmäistä kertaa ylikansoituksesta johtuvat ongelmat. Voidaan lähteä oletuksesta, että kaikki nämä seikat liittyvät naiskeskeisten yhteiskuntien sortumiseen tuolla jo siihen aikaan maanviljelyyn siirtyneellä ja suhteellisen korkean kulttuuritason saavuttaneella alueella.
Jotkut olettavat, että Jumalatar-sivilisaatio romahti ensin Mesopotamiassa, vaikka siellä papittarille jäikin vielä melkoisesti vaikutusvaltaa patriarkaalisiksi muuttuneissa oloissa.
Marija Gimbutas kertoo asiasta kirjassaan "The Civilization of the Goddess" (s.396) seuraavasti: "
Indoeurooppalainen yhteiskunta oli sotaisa, eksogaaminen, patriarkaalinen, patrilineaarinen ja patrilokaalinen vahvoilla klaani-organisaatioilla ja jyrkällä sosiaalisella hierarkialla, mikä antoi yhteiskunnan johtavan osan sotilasluokalle.
Heidän tärkeimmät jumalansa olivat miespuolisia, ja niiden tehtävät liittyivät sodankäyntiin. Ei ole mitenkään mahdollista, että tämänkaltainen sosiaalinen organisaatio olisi voinut kehittyä "Vanhan Euroopan" matrilineaarisessa, matrisentrisessä ja endokaamisesti tasapainoitetussa yhteiskunnassa. Sen tähden on katsottava, että indoeurooppalaisten ilmestyminen Eurooppaan edustaa törmäystä kahden ideologian välillä, ei evoluutiota."
Uskonnon ja sivilisaation murros Euroopassa
4000-2500 eKr:
Uskonnon ja sivilisaation murros Euroopassa | |
---|---|
Vanha Eurooppa: | Indoeurooppalaiset / seemiläiset: |
Naispuoliset jumaluudet hallitsevia | Miespuoliset jumaluudet hallitsevia |
"Ashera"= huolehtii asioista | "YHWH" (Jehova, tms.)= pelkoa herättävä |
Jumalatar on osa kaikkeutta. | Jumala loi kaiken. |
Jumalatar ilmenee jokaisessa henkilössä. | Jumala on käsitteellinen ja etäinen. Kuvat kielletty. |
Sekä mies että naispappeja. | Vain miespappeja |
Papit pukeutuivat valkoiseen. | Papit pukeutuivat mustaan. |
Yhteisöllinen ajattelu: Me, meidän, yhteisö / heimo. | Itsekeskeinen ajattelu: Minä, minun, poikani. |
Yksilöllinen vastuu, pyrkimys konsensukseen. | Johtaja antaa käskyt. |
Yhteisön oikeudet | Yksilön oikeudet |
Maa yhteisön omistamaa | Kaikki maa jonkun yksityisen. |
Mies syntyi naisesta. | Nainen luotiin miehen kylkiluusta tms.. |
Rohkaistiin yksilöllisyyttä perheen puitteissa. | Myötäilyä suosittiin, itsenäisyydestä rankaistiin. |
Nainen ihannoitu ja korkeasti arvostettu. | Naisen tulee olla aina jonkun miehen alainen. |
Ei orjia, kaikki ihmiset vapaita, naiset henkilöitä. | Orjia, vain miehet vapaita, naiset epä-henkilöitä. |
Pääasiassa tasa-arvoisuus | Patriarkaalinen kerrostunut yhteiskunta. |
Marttyyrius ei kuviteltavissa. | Marttyyriuteen rohkaistiin. |
Ei kirjoitusta, muistamista arvostetaan. | Muistamista lannistetaan, kirjoittamista arvostetaan. |
Jokainen lapsi toivottu. | Vain ne lapset toivottuja, joiden isyys on tiedossa. |
Kaikki muukalaiset valikoimatta tervetulleita. | Kaikki muut ovat vihollisia. |
Kaikkea elämää kunnioitettiin. | Kaikki mikä elää, varataan miehen yksityiseen käyttöön. |
Suuria yhteisiä projekteja. | Johtava luokka keräsi henkilökohtaisia rikkauksia. |
Universaali kieli | Useita eri kieliä |
Vapaa liikkuvuus, ei rajoja. | Paljon rajoja, tiukka kontrolli |
Profetoiminen osa uskontoa. | Profetoimisesta rangaistiin. |
Opinkappaleet lähestyvät totuutta. Tieto on totuuden likiarvo. | Dogmit ovat totuus. |
Kulttiesineinä kukkia ja astioita. | Aseet palvonnan kohteina. |
Seksuaalisuus kaunista, estotonta. | Seksi likaista, alentavaa, halveksittua. |
Henkimaailmaan suora yhteys rukouksen kautta. | Henkimaailmaan yhteys vain kirkollisella hierarkialla. |
Ei sukuelinten silpomista. | Ympärileikkaus ja naisten silpominen. |
Rummut | Trumpetit |
Tatuointia rohkaistiin. | Tatuoitiin vain rangaistuksena, muuten tuomittavaa. |
Yksilölliset nimet piti ansaita. | Nimet annettiin. |
Elämä jatkui uudelleensyntymisten kautta loputtomasti. | Elämä päättyi tuomiopäivään. |
Kuolema on osa elämää. | Kuolema on elämän loppu. |
Sivilisaatio pohjautuu huolehtimiseen ja kunnioittamiseen. | Sivilisaatio pohjautuu ahneuteen ja lyhytnäköisyyteen. |
Edellä oleva taulukko ei ole poliittinen ohjelmajulistus suuntaan eikä toiseen, vaan kuvaus kahden eri aikakauden ajattelutapojen erosta. Tarkkaavainen lukija varmaan huomaa, että molemmat ajatusmallit elävät todellisessa elämässä päällekkäin ja lomittain, mikä onkin oikea havainto nykyajasta. Taulukon oikealla laidalla esiintyvän henkisen sairauden on täytynyt alkaa joskus, ja tämä on eräs hyvin käyttökelpoinen näkemys, mutta pyrkimys "vanhaan" on yhä jäljellä, ja se sosiaalinen tilaus joka tuotti jumalatar-uskonnon, vaikuttaa yhä.
Esittelemässämme hypoteesissa halutaankin kuvata yksinkertaistaen ja hieman yleistäen sitä, millaiset tajunnanmallit ovat dominoineet tietynlaisissa yhteiskunnissa. Samoin murros "matriarkaatista" patriarkaattiin on tapahtunut monivaiheisemmin, kuin mitä esim. Marija Gimbutasin tai Riane Eislerin teosten huolimattomalla lukemisella voi jäädä käsitykseksi. Tiedetään esim. olleen naispuolisten soturipapitarten johtamia paimentolaisheimoja, jotka ovat antaneet aiheen "amatsoni"-tarustoon. Heidän elämänmuotonsa on selvästi liittynyt murroksen jälkeisiin oloihin, mutta heidän yhteiskuntansa matriarkaalisuutta ei voine kiistää.
"Vanhan Euroopan" yhteisöt näyttävät osin muuttuneen uusia olosuhteita vastaaviksi, ja kokeneet itsessään "patriarkaalistumis-prosessin" ilman ulkopuolista valloitustakin. Tähän viittaa mm. feminiiniset sodan jumalat, Pallas Athene ja hyvin mielenkiintoinen kelttien jokien ja meren jumaluus Epona-Rhiannon, jonka vesi-yhteytensä takia täytyy olla hyvin arkaainen. Rhiannonin täytyy siis olla peräisin jo matriarkaaliselta ajalta, mutta hän on nimenomaan hevosten ja sodan jumalatar.
Voittanut indoeurooppalainen valloittaja ei olisi sallinut voitettujen eurooppalaisten kohottaa oman mytologiansa hahmoa uuden sotien rikkoman Euroopan elintärkeimmän toiminnon haltijaksi. Joku osa alkuväestöä on siis ottanut opikseen uuden tilanteen, ja muuttanut uskontoaan ajankohdan ongelmiin sopivaksi.
"Matriarkaatin" paluu joksikin aikaa näyttää tapahtuneen ainakin Tanskassa megaliitti-ajalla, ja pronssikaudeltakin siellä on havaittavissa Jumalattaren aseman vahvistumista. Ja mitä muuta katolisen kirkon Neitsyt Marian kultti on kuin vastausta eurooppalaisten päättäväisyyteen jatkaa ikivanhoja uskonnollisia menojaan vielä kristillisenäkin aikana. Po. taistelu on siis tuottanut kulttuuriimme eräänlaisen loputtoman aaltoliikkeen kahden vastavoiman välille.
Taulukon maininta eurooppalaisten vaikeudesta ymmärtää maantunkeutuja viholliseksi ei ehkä ole lainkaan liioitteleva. Arkeologit ovat todenneet laajoilla alueilla Kaakkois-Euroopassa kulttuurin tason yleisen romahtamisen indoeurooppalaisten paimentolaisten tulon jälkeen. Mm. maalatun keramiikan valmistuksen on havaittu loppuneen, ja käyttöesineiden muuttuneen kömpelömmiksi. Tämä todistaa elintason romahtamisesta ja kulttuuriperinnön katoamisesta.
Eräiden tutkittujen tuon ajan asuinpaikkojen kohdalla on tehty paljon puhuva havainto: Suurinosa ko. asutusten naisista on ollut eri kansallisuutta kuin miesväestö. Tämä ei voi tarkoittaa muuta, kuin nykyisen Bosnian ja Kosovon sotien kaltaisen tilanteen jälkiseurausta.
Tämä on voinut olla tulosta uusiin sotaisiin oloihin valmistautumattomien yhteisöjen joutumisesta kuivien aavikoiden raaistamien paimentolaisten valtaan ilman vastarintaa. Epäluuloiset maahanmuuttajat ovat ehkä varmuuden vuoksi tappaneet kaikki, -paitsi sotasaaliin. Erilaisissa historia-kuvakirjoissa, jotka Suomessa ovat usein Bonniers-tuotteiden käännöksiä, väitetään hyvin mielellään, että indoeurooppalaiset valloittivat alkukantaisen Euroopan paremman järjestelykykynsä ansiosta.
Esi-indoeurooppalaisen Euroopan paimentolaisia kehittyneempää sivilisaatiota ei millään asiallisilla perusteilla voida nykyisin kiistää, mutta tämä tieto ei löydä tietään kuvakirjoihin ilmeisesti vielä pitkään aikaan. "Valloittajan" sotilaalinen etu lienee ollut se, että "Kaspian portin" takaisilla aroilla nälkävuodet ovat aina tulleet säännöllisesti.
Jos leivän jatketta vauraampien maanviljelijäkansojen alueilta etsinyt heimo lyötiin takaisin 1000 kertaa, se ei muuttanut historiaa. Historia muuttui sillä kertaa kun ne pääsivät läpi, ja yksi kerta riitti. Vielä yksi etu maahanmuuttaja-heimoilla oli Euroopan ja Lähi-Idän maanviljyskulttuureihin nähden: He olivat henkisesti sairaampia. Heillä oli JHVE.
Vertailu "Vanhan Euroopan" ajatusmaailman ja myöhempien hierarkisten yhteiskuntien välillä paljastaa yhtä ja toista mielenkiintoista meidän länsimaisesta kulttuuristamme, eli jos lukija haluaa asennoitua yhteiskuntakriittisesti, niin siitä vaan. Ajatus on vapaa, ja tajunnan vapauttaminen on yksi näiden sivujen tarkoituskin. Varoitamme kuitenkin luulemasta, että mihinkään yhteiskunnalliseen tavoitteeseen voidaan edetä suoraviivaisesti, kuten pisteestä A pisteeseen B. Teko aiheuttaa sellaisia seurauksia, mitä siitä reaalitodellisuudessa seuraa, ja sama pätee asenteisiinkin. Vaikuttamisen edellytys on todellisuuden tuntemus, mitä edellä oleva ajattelutapojen vertailu toivottavasti pystyy lisäämään.
Sivilisaatiomme rakenteissa, ja meidän jokaisen omassa tajunnassamme, piilee siis vuosituhansia sitten liikkeellelähtenyt henkinen sairaus, joka on kuin virus joka ei koskaan jätä elimistöä. Kyseinen syndrooma liittyy oleellisesti erilaisten Kuivan Autiomaan Tappajademonien kulttien urbaaniversioiden vaikutukseen ja läsnäoloon kulttuurissamme. Ihmislaji eri muodoissaan on 3½ miljoonaa tai 200 000 vuotta vanha, vähän siitä riippuen miten lasketaan, ja suurimman osan tästä ajasta olemme tulleet hyvin toimeen ilman "jhvia" tai muita mullaheja.
Näiden onnellisten vuosituhansien jättämä jälki kollektiivisessa ihmis(ali-)tajunnassamme, ja itse biologiseen olemukseemme koodattu pyrkimys meille sopiviin elämäntapoihin, ovat toimineet vastavoimana em. henkiselle sairaudelle, ja toimivat edelleen. Siitä johtuen kulttuurimme historia on ollut köydenvetoa kahden vastakkaisen pyrkimyksen välillä, elämän kultin ja kuoleman kultin.
Samasta syystä meissä jokaisessa vaikuttaa vielä eräitä nykyisen yhteiskunnan pelisääntöihin sopimattomia tajunnanrefleksejä, jotka eivät hyödytä menestystämme yksilöinä, mutta kuitenkin joskus toimimme niiden mukaan, tai ainakin haluaisimme toimia. Autamme jotakuta haluamatta mainetta tai kiitollisuutta, tai huomaamme että itsellemme etua tuottava yhteiskunnan normien mukainen toimintamme jättääkin mieleemme tyhjän ja ankean olon, jota emme voi selittää. Kaikkien menestyksen merkkien ja kulutustavaroiden keskelläkin olemme onnettomia, ja meitä vaivaa epämääräinen tunne että olemme tehneet jotakin väärää.
Tämä onkin viesti jostain selkäytimen sopukoista munuaisten takaa, jonne se asettui tuhansia vuosia sitten, ennen suurta murrosta ja kulttuurimme sairastumista. Pahoinvointimme johtuu siitä että elämme supistettua elämää, jossa ihminen voi olla Ihminen yhtä vähän kuin silvottu ja umpeenommeltu nainen voi olla Nainen. Nyt kun tiedämme tämän, voimme irrottautua henkisistä kahleista ja elää todellista elämää. Valitse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti