Suuri Solovetski -saari:
Kuratovin piirroksen numero 2. on kaksoisspiraali-tyyppiä, eli poikkeaa labyrintin perustyypistä siten että käytävä ei pääty keskelle, vaan johtaa takaisin ulos.
On ilmeistä että kaksoisspiraali-labyrinteissa on suoritettu toisenlaista rituaalia kuin klassisessa minolaisessa labyrintissa.
Ko. tyyppiä esiintyy myös Suomen rannikolla, mm. Rågskärin labyrintti Sipoon saaristossa. Ruotsissa kaksoisspiraalityyppiä on ainakin Köpmanholmin tarha.
Solovetskin labyrintti 3. on jäännös samantyyppisestä kuin Ponoin kuuluisa rakennelma.
Suuri Zajatski -saari:
Zajatskin labyrintit ovat kaksoisspiraaleja, joissa erottuu poikkeuksellisen selvästi keskiosassa ollut tila, jossa on voinut (kiven päällä) seisoa henkilö, joka ei ota osaa varsinaiseen läpikävelyyn, vaan on voinut esim. pitää pystyssä tankoa, johon labyrintti-tanssiin osallistuvien käsissäänpitämät nauhat oli sidottu ( Katso saksalainen "Bandltanz" =nauhatanssi).
Eräs ruotsalainen tutkija on päätellyt Ruotsin vastaavanlaisista labyrinteista, että ko. varsinaiseen käytävään kuulumattomassa keskiosassa on seisonut tyttö, jota kaksi labyrintissa juoksevaa poikaa on tavoitellut.
Kuolan Niemimaa:
Numero 19. on Harlovkan, 20. Kantalahden ja 21. Ponoin labyrintti. Numero 22. on Pinega-joen seudulta löydetty puupiirros.
Kaksi ensimmäistä ovat muuntuneita kaksoisspiraaleja. Mahdollisesti niitä on myöhemmin muutettu niin, että käytävä haarautuu kahdeksi tai useammaksi, joista joku johtaa umpikujaan. Näitä muutoksia lienee alettu tekemään silloin kun alkuperäinen yhteisö-rituaali on jo unohtunut, ja muinaisia kulttipaikkoja on ryhdytty käyttämään ennustusten ym. taikojen tekemisen.
Suomen puolelta, Pohjanlahdelta, on perimätieto, että labyrinttiä olisi käytetty "jumalan tuomioihin". Syytetty on saanut kävellä sidotuin silmin labyrinttiin, ja se mihin käytävän haaraan hän päätyy ratkaisi kohtalon. Vienameren labyrinttien muutostyöt liittynevät samoihin syihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti