Luterilainen kritiikki katoliselle Marialle: "Maria on pakanallinen Jumalatar!"

Vuonna 431 jälkeen Kristuksen syntymän Efesossa, kaupungissa jossa apostoli Paavalin vastustajien iskulause oli ollut "suuri on Efeson Diana", yhtenäisen kristillisen kirkon kirkolliskokous päätti, että Mariaa palvotaan vast´edes Jumalan Äitinä. Siitä alkaen Mariaa on kunnioitettu kristikunnan eri lahkoissa jos ei jumaluutena, niin ainakin jumallisena henkilönä. Paavalin puolue ei kuitenkaan ole haudannut sotakirvestään, ja erityisen paavalilainen on ollut evankelis-luterilainen kirkko. Seuraavassa otteita nykyisesta kristillisestä keskustelusta "jumalatar"-teemasta ja Paavalin perinnöstä.


1. Maria Hiltunen P.Mariasta, Paavista ja Antikristuksen eksytyksestä
2. Maria, Jumalatar ja kristillisyys
3. Marija Gimbutas kristillisen N.Marian ja eurooppalaisen Jumalattaren yhteydestä






Maria Hiltunen P.Mariasta, Paavista ja Antikristuksen eksytyksestä:


Valoa ristiltä-lehdessä 3/1997 haastateltiin Maria Hiltusta, joka esittää; voimakasta kritiikkiä "katolista Maria-kulttia" kohtaan:

Rooman Marian ja Raamatun Marian vertailua:

Maria Hiltunen:

"Erohan on valtavan suuri. Katolinen oppi perustuu lähinnä kolmeen dogmiin. v.431 Efesossa annettiin Marialle titteli *Jumalan äiti*. Ja silloin lähdettiin jo vaaralliselle tielle, koska kyllä hän tietysti on Jumalan äiti, mutta vain "maallisessa" kehyksessä. Hän on todellisuudessa tavallinen ihminen, joka kuolee niinkuin mekin ja on nyt paratiisissa. Mutta jos käytetään tätä titteliä Jumalan äiti jatkuvasti näissä ilmestyksissäkin, silloin liitytään tähän vanhalla ajalla erittäin yleisesti vallinneeseen äitijumalatar-uskontoon. Tämä jumalatar-äitihän oli kaiken maailman ja myöskin muiden jumalien synnyttäjä. Silloin itse asiassa Mariasta tehdään kaikkein suurin, korkein jumala. Tämä on erittäin vaarallista."

Kommentti:
Juuri näinhän me asian näemme. Äiti-jumaluutena Maria on kansankatolisuudessa, eli siinä maailmankuvassa ja sieluntilassa, jota katolinen tai kristillinen usko merkitsee tavallista arkielämää eläville seurakuntalaisille, todella keskeisin ja rakkain henkilö kirkon mytologiassa, mutta tä;mä ei ole vaarallista, vaan turvallista, -ja Euroopassa 10 000:n vuoden perinne.

"Seuraavaksi Mariasta tehtiin ainainen, ikuinen neitsyt. Hän oli siis vapautettu perisynnistä tahrattoman sikiämisen dogmilla 1854, jolloin hänet asetettiin ihmiskunnan ulkopuolelle. Lisäksi sanottiin, että hän oli "immuuni synnille". Hänellä ei ollut mitään henkilökohtaisia syntejä. Katolinen kirkko selittää, että Joosefin ja Marian avioliitto oli platooninen, eikä heillä ollut yhteisiä lapsia, vaikka Raamattu sanoo, että heillä oli vähintään neljä poikaa ja kolme tytärtä. Tämä on kummallista Raamatun tulkintaa: he olisivat olleet serkkuja tai Joosefin aikaisemmasta avioliitosta olevia lapsia, mutta sehän ei ole totta."

Kommentti:
Ihmisen normaalien biologisten toimien synnillistäminen johtaa umpikujaan, ja outoihin selityksiin. Marian tunnustaminen Jumalattareksi ja samalla luonnollisella tavalla äidiksi olisi johtanut loogiseen askeleeseen hyväksyä normaalista yhdynnästä seuraava raskaus ei-synnilliseksi, mutta siihen kirkollinen hierarkia ei voi taipua menettämättä otettaan uskovaisten mielistä.

"Tarkoituksena on siis pitää Maria poissa kaikista tekosynneistä ja myös normaalista yhdynnästä avioliitossa niin että hän olisi ikuinen neitsyt, jotta h&änet sitten voitaisiin ottaa taivaaseen eikä kuolemalla olisi häneen mitään osuutta. Tällainen dogmi annettiin 1950. Se on ns.assumptio eli taivaaseenottaminen heti kuoleman jälkeen. Jeesus muka tuli hänet hakemaan taivaaseen ja kruunasi hänet myöskin taivaan kuningattareksi.

Tämä näkyy monissa maalauksissa ja ikoneissa. Tällä tavalla avattiin sitten ovi demoneille. Se piti sitä sosiaalisena tilauksena ryhtyä sitten toimimaan Marian nimissä, ilmestymään Mariana eri puolilla ja tällä tavalla tuomaan ilmi omaa sanomaansa. Täytyyhän sillä taivaan kuningattarella olla jotain tehtävääkin. Ja katoliset ressukat uskovat sitten tämän.

Kaikissa muissa uskonnoissa ensimmäisen vuosituhannen alussa oli tällainen suuri äitijumalatar. Niitä on löydetty kaikkialla Babyloniassa, Egyptissä, Kreikassa ja jopa Meksikossakin. Katolinen kirkko joutuessaan kilpailemaan muiden uskontojen kanssa ei voinut jäädä ilman omaa äitijumalatarta. Osittain syynä oli se, että kun se oli jo luopunut kirkko, se oli menettänyt Kristuksen yhteyden, ja maallistunut. Sillä ei ollut voimaa tuoda Jeesusta esiin niin elävänä ja voimallisena kuin pitäisi.

Ihmiset eivät saaneet sellaista Jeesusta kun he tarvitsivat. Tämän tyhjiön kirkko täytti sitten tällä uudella Maria-kuvalla ja pystyttämällä tuhansia Maria-patsaita kaikkialle, ympäri maailmaa. Ihmiset alkoivat palvella tätä Mariaa ja sillä tavalla tulivat kirkon jäseniksi. Toisaalta heistä tuli vaan "nimikristittyjä". He säilyttivät vanhat pakanalliset tapansa. Vain harvat heistä ovat todella muuttuneet ja uudestisyntyneet."

Kommentti:
Hiltunen on sekä oikeassa että väärässä. Eurooppalaiset ja katoliset ovat pysyneet "puolipakanoina", mutta entäs sitten? "Yhteys Kristukseen" ei ehkä ole niin yksiselitteistä, kuin miten se tässä nähdään, eikä ev.lut-kirkkokaan ole aivan rikkeetön?

Kommentti:
Maria-kuvalla ei täytetty tyhjiötä, vaan Maria-Jumalatar oli aina ollut, ja kirkkokin viisasti oli asettumatta vastustamaan itseään vanhempaa jatkuvuutta.

"Voisin lukea vaikka kuinka monta paavien kiertokirjettä ja roomalaiskatolisten teologien kirjaa, joissa todetaan, että Maria on ainoa pelastustie, ainoa tie Jeesuksen luokse. Yhä enemmän on siis menty tähän, että häntä kutsutaan "kaikkien armojen jakajattareksi. Maailmassa ei ole mitään, mikä ei tulisi meille Marian kautta. Tämä on aivan hirvittävää.

Tässä, niinkuin myöskin näissä vanhoissa uskonnoissa, äiti saattaa varjoon pojan, jota kuitenkin sitten kantaa sylissään pikkupoikana. Äiti pimentää pojan, tulee suuremmaksi. Joidenkin ihmisten mielestä on luonnollista, että äiti on suurempi kuin poika, koska hän on synnyttänyt pojan."

Hiltunen on löytänyt totuuden, mutta vastustaa sitä hampaat irvessä. -Relax, beibi.

"Puuttuu vielä yksi tärkeä asia: Että paavi vahvistaisi dogmin, että Maria on Jumala. Minä vapisen ajatellessani tätä. Sekö on sitten piste, jolloin Jumalan viha purkautuu, jos näin pitkälle mennään. Kansan keskuudessa on tavattomasti vilkastunut Marian palvonta ja häneen turvautuminen. Se näkyy siitä laumasta, mikä käy näillä pyhillä paikoilla Guadalupessa, Fatimassa, Lourdesissa ja Medjugorjessa. Tämä joukko on laskettava kymmenissä miljoonissa vuosittain."

"Kymmenet miljoonat" hakevat yhteyttä alkuperäiseen äiti-jumaluuteen katolisen viitekehyksen sisältä. Jos tämä ei ole ajan merkki, niin mikä on? Kiitos, Hiltunen.

"Minulla on tässä luettelo kirkon hyväksymistä ilmestyksistä. Se on hyväksynyt tämän "Guadalupen neitsyen" Meksikossa( 1531). Neitsyt Mariat nimitetään ilmestyspaikkakunnan mukaan. Sitten on Catherine Laboure Pariisissa(1830). Edelleen Maria on ilmestynyt kahdelle lapselle(1846). Sitten on tämä tunnettu Lourdesin ilmestys (1858), Pontmein Ranska (1871), Knock Irlannissa(1879), Fatima (1917), Belgiassa kaksi ilmestystä(1932-33).

Nämä on katolinen kirkko virallisesti hyväksynyt paikoiksi, joissa katoliset saavat käydä. Mutta näiden lisäksi on kymmeniä pienempiä ja suurempia pyhiinvaelluspaikkoja. Sadoille muille yksityisille ihmisille Maria on ilmestynyt joko niin, että he suorastaan näkevät hänet, tai hän sitten puhuu heille sisäisesti. On vihollisen aliarvioimista, jos väitetään, että tämä on hallusinaatiota tai suggestiota tai muuta sellaista. Kyllä ne ovat ihan todellisia. Samanlainen ilmiö on New Agessa ns. kanavointi

Paavi selitti 1854, että Maria sai sen armon, ettei perisynti tarttunut häneen Marian vanhempien Joakimin ja Annan välityksellä ja että hän tuli "immuuniksi synnille". Tämä on aivan mahdoton selitys ja sitä paitsi ihan tarpeeton, sillä Jeesus syntyi naisen kautta. Se, kuka nainen tämä oli ja minkä niminen, ei ole tässä ollenkaan oleellista, vaan niinkuin Paavali sanoo Galatalaiskirjeessä: hän on naisesta syntynyt. Eikä naisen tarvinnut olla mikään erikoinen, vaan ihan tavallinen syntinen ihminen riitti tähän, kunhan hän oli neitsyt.

Katoliset ajattelevat, että koska Jeesus oli Jumala, niin astiakin, jonka kautta hän tuli täytyi olla jumalallinen. Näin he harhautuivat kehittämään tätä oppiaan, niin että lopuksi Mariasta tehtiin jumalatar: jonka syntyminen oli jo neitseellinen, jonka eläminen maanpäällä oli synnitöntä ja viatonta, ja jonka kuolema ja taivaaseen ottaminen oli Jeesuksen taivaaseenastumisen kaltainen. Siis tässä on nähtävissä se, että itse asiassa toinen henki eli Saatana jäljittelee Jeesusta kaikessa. Saatana tekee Marian suuremmaksi ja suuremmaksi asettaen hänet Jumalan Pojan rinnalle jopa valtaistuimelle saakka. Tämä on minusta hurjinta eksyttämistä, mitä voi olla olemassa ja miljardi ihmistä uskoo tähän!"

Kristillisyyden umpikuja näyttäytyy tässä koko karmeudessaan. Kristuksen syntyminen naisesta olisi altistanut Hänet perisynnille, joten on selittelyn paikka. Naiseuden jumalallistamista, joka olisi yksinkertaisin ja kirkkain ratkaisu, odottavat "miljardit ihmiset", mutta Paavalin perintö painaa.

Kun naapuri-kirkkokunta ajattelee "väärin", Hiltunen näkee siinä Saatanan töitä. Olisiko helpompaa ajatella, että Paavali oli sielunvihollisen asialla? Ihmisen luonnolliset tarpeet ja perhe-elämän perusta jäisivät silloin vaille perisynnin leimaa, ja miljoonien ihmisten elämä olisi yksinkertaisempaa.

Ev.lut-ajattelu ei halua antaa periksi esi-kristillisenä aikana itsestäänselvälle, ja nykyisinkin miljardien ihmisten kaipaamalle, ihmisen omien mittojen ja tarpeiden mukaiselle uskonnollisuudelle. Sellaiset asiat, jotka edistävät elämää ja tuottavat hyvää, olivat Vanhassa Uskonnossa jumalille suotuisia ja siunauksellisia.

Hiltusen raivokkaasti puolustama kristillinen kanta on yksinkertaisesti elämänkielteisyyttä pahimmillaan. Kristitty häpeää seksuaalisuuttaan, vihaa elämäniloa ja pelkää kuolemaa. Tässäkö pitäisi pysyä? Itse Maria näyttää haluavan sanoa, että ottakaa rauhallisesti, hyväksykää itsenne ja toisenne sellaisina kuin olette, ja uskaltakaa elää.

(Valoa Ristillä:) Tässä siis ei ole enää kysymys kristinuskosta vaan ihmisen luonnollisesta uskonnollisuudesta?
Hiltunen: "Viimekädessä on kysymys, ei mistään muusta kuin "pappisvallasta", heidän omasta kunnianhimostaan saada valtaa ihmisten yli, tulla itse osalliseksi lunastuksen toimittamisesta ja päästä sitten eukaristiassa uudelleen ja uudelleen uhraamaan Jeesus jokaisessa messussa."

(Valoa Ristillä:) Maria-kultti on siis kehittynyt paavin valtapyyteiden myötä?
Hiltunen: "Niin, sen rinnalla. Ensin paavista tehtiin Kristuksen sijainen. Aivan ilmeisesti Maria-kultti edellyttää, että on paavi, joka on Kristuksen sijainen. Eihän Jumalalla voi olla sijaista. Ei Hän ota koskaan virkavapautta! Tämä titteli on aivan mieletön. Hänen rinnalleen tulee sitten tämä naishahmo senkin takia, että katolinen kirkko on miesvaltainen kirkko. Ei siellä ole naispappeutta. Siellä tarvitaan naista. Silloin siitä tulee "neitsytvaltio", jossa papit seuraavat Mariaa selibaatissa. "

Kysymyksen rinnastus, "ihmisten luonnollinen uskonnollisuus" contra kristinusko, osuu kymppiin, mutta toisella tavalla kuin kirjoittajat tarkoittavat. Kristillisyys, kuten muutkin synteettiset uskonnot, edustaa pidemmälle mennyttä vieraantumista kuin luontaiset uskonnot tai ihmisten myötäsyntyinen pyrkimys henkisyyteen. Tässä kohtaa ei voi epäröidä hetkeäkään asettumista ev.lut.-kirjoittajien kanssa täsmälleen päinvastaiseen näkökulmaan. "Pappisvallan" tms. hierarkian projisoiminen vastapuoleen tässä asiassa ei Hiltuselta vakuuttavasti onnistu.

Paavalin rooli kristillisyyden muokkaamisessa oli juuri hierarkisuutta vahvistava ja "alkuseurakuntalaista" tasa-arvoisuutta poispyyhkivä. Mitä kristinusko olisi voinut olla, ja olikin ennen noin 200 jKr. alkanutta androkraattista opin puhdistamista, sitä valaisevaa tietoa löytyi 1945 Nag Hammadista Etelä-Egyptistä. Princetonin yliopiston uskontotieteen professori Elaine Pagels selostaa tätä 52:n gnostilaisen evankeliumin kokoelmaa kirjassaan "The Gnostic Gospels" 1975. Kun varhaisen kirkon sensorit määräsivät ei-viralliset kirjoitukset tuhottaviksi, jonkun St.Pachomiuksen luostarin munkin on täytynyt piilottaa nämä arvokkaat kirjakääröt saviruukussa erämaahan 1600:ksi vuodeksi. Tänään niiden viesti on luettavissa.

"Gnostilaisista evankeliumeista löytyy täsmälleen sama ajatus, joka sai hebrealaiset kirjanoppineet herjaamaan Jeesusta, ja etsimään keinoa jolla hänestä päästäisiin eroon." Riane Eisler "Malja ja Miekka" 1987. "Tämän ajatuksen mukaan jumaluuden lähestymiseen ei tarvita päärabbin, arkkipiispan tai paavin johtamaa uskonnollista hierarkiaa. jumaluutta voidaan lähestyä suoraan gnosiksen eli jumalallisen tiedon avulla. ...

Nämä kirjoitukset vahvistavat myös seikan, jonka "oikeaoppinen" kristillinen papisto halusi salata. Sen, että Maria Magdalena kuului alkukristillisen liikkeen tärkeimpiin hahmoihin." "Marian avankeliumina" tunnettu kirjoitus kertoo, että Maria Magdalena kyseenalaisti kehittyvän uskonnollisen hierarkian monopolin Jumalan lähestymisessä, ja itsensä Pietarin auktoriteetin. P.Pietarin seuraajina pidetyillä paaveilla ei silloin olisi mitään asemaa. "Valtapyyteiden" takia tehty opin väärentäminen on siis paavalilais-luterilainen ilmiö?

" Tässä on pedon kuva. Kuva on nyt alkanut puhua näissä ilmestyksissä ja näiden sanomien levittämisessä ympäri koko maailman jopa Internetin kautta. Kuinka kaukana sitten lienee se aika, jolloin jokainen, joka ei kumarra tätä kuvaa eli Mariaa, tapetaan? Paavi Johannes Paavali II, siis nykyinen paavi, otti vihkimyksessään(1978) tunnuslauseeksi totus tuus, kaikki on sinun, kaikki sinulle, Maria. Hän on Marian palvoja nimenomaan.

Kun häntä ammuttiin (1981), hän pelastui siitä nipinnapin, hän meni kiittämään Fatiman neitsyt-patsasta. Hän vei luodin, jonka muhamettilainen oli ampunut pistoolilla hänen vatsaansa, Fatiman neitsyeen kruunuun ja syleili tuota patsasta. Minulla on tuosta tapahtumasta kuva. Jos tämä ei ole epäjumalan palvomista, niin mikä sitten? Paavilla on Puolassa Jasna Gorassa "Musta Madonna", jolle hän on vienyt kultaisen ruusun, Samoin hän on vienyt ainakin Knockin neitsyelle kultaisen ruusun. Hän on fanaattinen Marian palvoja.

Hän on sanonut suomeksikin ilmestyneessä kirjassaan, että "jos me voitamme, niin me voitamme Marian kautta". Hän tekee kaikkensa Maria-kultin levittämiseksi. Hänen aikanaan on kiinnostus Mariaan koko ajan kasvanut. Hän puhuu koko ajan Mariasta keksien hänelle aina uusia nimiä. Kaikki tapahtuu Marian nimissä. Siis Poika työnnetään koko ajan syrjään. Tämä on se, mihin meidän luterilaisina pitäisi kiinnittää huomiomme."

Marian nimissä ja Marian kautta puolalaisen paavin Johannes Paavali II:n uskotaan nujertaneen itäistä Eurooppaa piinanneen kommunismin. Kun ensimmäistä kertaa vuosisatoihin Vatikaanin isännäksi valittiin Italian ulkopuolelta, Euroopan katolisimmaksi maaksi jostus tituleeratusta Puolasta, kardinaali Vojtyla, puolalaiset ja koko Itä-Eurooppa havahtui. Rooma antoi heille signaalin: Maailma muistaa teidät.

Puolalaiset rohkaistuivat, ja Jasna Goran Madonnan kuvalla varustettuja pinssejä painettiin tuhansittain. Niitä käyttivät Itä-Euroopan murroksen aloittaneet Gdanskin ja Gdynian lakkoilevat työläiset. "Kun Gdanskin LENIN-telakalla työläiset nostavat tunnuksekseen Neitsyt Marian, älkää säätäkö teorioitanne. Vika on todellisuudessa", sanoivat irvileuat Suomen taistolaisille.

Kirjassaan "The Language of the Goddess" 1989 Marija Gimbutas toteaa: "Noitien metsästys 1400-1700 -luvuilla on sataanallisin (most satanic) vaihe Euroopan historiassa Kristuksen nimissä. Noitina pidettyjen murhaamisessa tuhoutui jopa kahdeksan miljoonaa naista. Poltetut tai hirtetyt uhrit olivat enimmäkseen maalaisnaisia, jotka olivat oppineet perinteitä ja Jumalattaren salaisuuksia äideiltään ja isoäideiltään. ... Tämä aikakausi osoitti suurimman kekseliäisyytensä kidutus-työkalujen ja -menetelmien viimeistelyssä. Tämä oli alkunäytös vaaralliselle androkraattiselle mullistukselle, joka 460 vuotta myöhemmin huipentui Stalinin Itä-Euroopassa 50:n miljoonan naisen, lapsen ja miehen kiduttamisena ja murhaamisena."

"Kaikki tapahtuu Marian nimissä", kirjoitti Hiltunen, ja "maanvärinen" Jasna-Goran Madonna oli puolalaisten tunnuksena panssarivaunujen ajaessa sisään lakkoileviin tehtaisiin. Oliko tämä loppunäytöksen alku?

Tarinan jatko tunnetaan. Diktatuurit ja Berliinin muuri, "antifasistinen suojavalli", murtuivat ja moraali sai hetkeksi yliotteen vallankäytöstä. Nykyinen Paavi jättää jälkeensä maailman, joka ei ole ongelmaton, mutta kovin toisenlainen kuin vielä aivan vähän aikaa sitten. Kuka rohkaisi paavia? Fatiman Neitsyt??

" Maria ei ole ainoastaan katolilainen. Hän on ilmestynyt monille ihmisille, jotka eivät ole katolilaisia, ja sanonut, että minähän olen juutalainen. Niinkuin tietysti alkuperäinen Maria olikin, ja hänen nimensähän oli vielä Mirjam. Ilmestynyt Maria on sanonut, ettei hän ole sitoutunut mihinkään kirkkoon, vaan että hän kuuluu kaikille maailman ihmisille. Hän on myös yksi New Agen jumalattarista.

Katolilaisille hän on katolilainen ja ei-katolilaisille hän on ei-katolilainen. Samoin kuin Paavali sanoi olevansa juutalaisille juutalainen. Islam on tässä yhteydessä hyvin kiinnostava uskonto. Voi olla niin että Maria on se ainoa yhteinen asia, jossa islamilaiset ja kristityt yhdistyvät kerran, sillä Koraanissa on yksi luku eli suura Mariasta. He kunnioittavat Mariaa. Heille ei ole lainkaan ihmeellistä, että Maria voisi olla taivaan kuningatar.

Muhamedilla oli neljä tytärtä ja neljäs oli nimeltään Fatima. Tämä nimi esiintyy nyt Portugalissa pyhiinvaelluspaikan nimenä. Tämä ei voi olla mikään sattuma, sillä se kiinnostaa juuri muhamettilaisia. Kun Fatiman patsasta on kuljeteltu mm.Afrikassa muhamettilaisissa maissa, niin siellä on syntynyt suorastaan herätys, Marian herätys. Näin ollen puhuisinkin mielelläni juuri tällaisesta Marian herätysliikkeestä, joka kulkee yli koko maailman. Tuleva uskonto ei ole katolinen tai protestanttinen, vaan Mariaaninen, jonka keskushenkilö on Maria! "

Maria Hiltusen haastattelusta Valoa ristiltä-lehdessä 3/1997. Kommentit Pakanat-blogin.




Maria, Jumalatar ja kristillisyys:

"Marian synnytyspaikka Betlehemissä muistutti ehkä todellisuudessa enemmän Äiti Maan luolaa vuorten kätkössä, kuin jouluevankeliumin olkiseimeä, suomalaisen heinäladon sovellutusta," kirjoittaa Liisa Marjatta Järvinen "Naisen myyttinen säikähdys" -kirjassaan (Yliopistopaino, Helsinki 1996) Jeesuksen syntymäpaikkana pidetystä betlehemiläisestä luolasta. Po. kirja luotaa kristillisyyden ja muinaisen jumalatar-uskonnon lomittumisia kristilliseltä pohjalta, avoimesti ja vailla Hiltusen tunkkaisuutta ja kiihkoa.

Järvisen huomiota kiinnitti em. Betlehemin pyhän luolan ja eripuolilta Eurooppaa tunnettujen Vanhan Uskonnon paikkojen samankaltaisuus. Mariaan kohdistuvan kiinnostuksen nousu ei sekään ole jäänyt häneltä huomaamatta:

"Maria on vanhastaan ollut vahvasti esillä katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa, mutta näyttää tekevän nousuaan parastaikaa myös luterilaiseen kirkkoon. Siinä ovat merkkinä uudet Maria-päivät kirkkovuodessa, uudet Maria-virret virsikirjassa ja muu musiikki, Maria-messu, Maria-tekstiilit.

Kesällä 1994 kiersi ekumeeninen Maria-tekstiilien näyttely Turun tuomiokirkossa ja Helsingin tuomiokirkon kryptassa, ja eikös vaan Äiti Maa ja tyttärensä ollut saanut läpi vanhoja tunnuksiaan Marian viitanliepeisiin: Helmisimpukka, kuunsirppi, valkoiset liljat, taivaansininen väri ja muita luonnonkuvioita.

Kulttuuritutkija Harald Haartmannin mukaan Marian vahvaa asemaa katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa ei voi selittää kristinuskon spirituaalisista juurista, vaan historian painostuksesta käsin: *Välimeren maissa jumalattarien kultti oli niin vahva, että sen jatkuvuus heijastui Marian palvontaan. Vahvaa naishahmoa on palvottu monessa paikassa kautta aikojen, vain valtiattaren nimi on muuttunut.*

Vapahtajan rooli jäi vähäiseksi niillä alueilla, missä kansa ei voinut unohtaa entisiä jumalattariaan. "Maria omaksui jopa entisten kilpailjoidensa ominaisuuksia, joten ihmiset palvoivat Häntä samoista syistä, kuin entisiä jumalattaria." (H.Haartmann)

Kirsi Korte vetää linjoja Mariaan neiseellisen sikiämisen pohjalta egyptiläisestä Isiksestä ja kreikkalaisesta Athenesta aina Pohjolan "tuulesta tiineeksi" tulleisiin asti. ... Vaikka Maria ei ole jumalatar, hänellä lienee sellaista tuotavaa, jolla on tilauksensa tässä ajassa. Äiti Maan sydämenlyönnit kumisevat menneisyyden luolista."

Kristillinen ja muut traditiot eivät siis ole koskaan olleet hermeettisesti eristyksissä toisistaan, vaan jopa käyttävät toistensa elementtejä. Samassa ajassa eläminen jättääkin kaikki kultit ja uskontotraditiot samojen voimien muokattavaksi, ja Maa-äidin kutsu siis kuullaan kristikunnankin keskuudessa, minkä Järvinen ilmaisee hyvin puhuttelevasti. Toki Maria-Jumalatar -linkin voi halutessaan nähdä "sielunvihollisen juonena", mutta millainen on näin näkevän oma sieluntila?

Se, että niin erilaiset tarkkailijat kuin Hiltunen, Järvinen, "new-age"-väki ja uuspakanat näkevät ajassamme suurinpiirtein samat ilmiöt, on asia jota ei voida sivuuttaa merkityksettömänä. Kulttuurimme on murroksessa, ja syvimmät elementit ovat tulossa pintaan.






Marija Gimbutas Neitsyt Marian ja Jumalattaren yhteydestä:

"Myöhempinä kristillisinä aikoina Elämän-Antaja ja Maa-Äiti ymmärrettiin Neitsyt Mariana. Ei siis ole kovin yllättävää, että katolisissa maissa Neitsyt oli kunnioitetumpi kuin itse Jeesus. (Myös katolisessa Suomessa. lat.huom.) Hänet yhdistettiin yhä elämän veteen ja ihmeitätekeviin parantaviin lähteisiin, puihin, kukintaan, kukkiin, hedelmiin ja satoon. Hän oli puhdas, vahva ja oikeudenmukainen. Kansanomaisissa veistoksissa Jumalan Äitinä hän on suuri ja voimakas pitäen pientä Jeesus-lasta sylissään. " M.Gimbutas, "The Language of the Goddess", s.319