Tapahtumia Suomessa 1200-luvulla

Yleisesti luullaan ruotsalaisten tehneen ristiretkiä Suomeen, ja tuoneen tänne ns. länsimaisen sivistyksen uskontoineen etc.. Asiakirjat osoittavat kuitenkin, että meillä oli kiinteät suhteet Rooman paaviin ja silloisen Euroopan sivistyskeskuksiin jo ennen Suomen liittämistä Ruotsiin 1249-50 sodassa. Kristinuskosta Suomessa on olemassa arkeologisia jälkiä jo 800-luvun jKr. alusta, ja eräät dokumentit viittaavat siihen, että 1200-luvulla tapahtuneet Ruotsin hyökkäykset Suomeen pakkokristillistämisen merkeissä aiheuttivat pakanallisen vastareaktion, jota surtiin mm. Vatikaanissa.



1164 , 1189 , 1192 AD: Upsalan arkkipiispan alaisten hiippakuntien luettelo ei mainitse mitään Suomesta. Suomi ei siis voi olla valtakunnan osa tai muuten alamainen Ruotsin kuninkaalle.

1202 AD: Tanskalaisten sotaretki Suomeen.

1178 AD: Suomen piispa Rodulf joutuu Halikon Rikalassa kuurilaisten vangiksi, ja nämä vievät hänet vangittuna mukanaan. Piispan arvoesineet onnistutaan kätkemään taistelun aikana, ja ne löydetään satoja vuosia myöhemmin. Aarteet päätyivät Kansallismuseoon.


Halikon aarre l. piispan kamat.

1209 AD: Suomen piispanistuin on jäänyt tyhjäksi, ja paavi myöntää Tanskan arkkipiispalle erivapauden vihkiä virkaansa uusi Suomen piispa, vaikka hakija on aviotonta syntyperää ja siksi normaalikäytännön mukaan virkaan kelpaamaton. Tanskalaisen kronikkatieto väittää eräiden ylhäisten tanskalaisten, Sunen poikien, käännyttäneen suomalaisia paavin uskoon, mutta kristillinen hautaustapa on yleistynyt Suomessa jo 3-4 sataa vuotta aiemmin.

1221 AD: Paavi antaa Suomen piispalle valtakirjan kieltää kristittyjä kauppiaita purjehtimasta "vieressä asuvien raakalaisten" luokse, koska nämä vainoavat suomalaisia. Raakalaisilla tarkoitettaneen Novgorodia..

1229 AD: Suomi paavin suojeluvaltioksi. Kristillistynyt Suomi luovuttaa pakanalliset kulttipaikat kirkon haltuun, ja paavi Gregorius IX julistaa suomalaisille turvatakuun mm. Ruotsia vastaan. Paavi kieltää myös uudelleen kristittyjä käymästä kauppaa Suomen vihollisen Novgorodin kanssa "kunnes nämä lakkaavat vainoamasta suomalaisia". Tuomiokirkko siirretään "Vanhaan Turkuun", Koroisiin.

1232 AD: Paavi määrää uskonnollisen munkkiritarikunnan, Liivinmaan Kalpaveljet, suojelemaan Suomea. Baldwin Adanalainen nimitetään paavin legaatiksi Suomeen, Viroon, Liivinmaalle Kuurinmaalle ja Semgalleniin. Nimitys osoittaa että Rooma käyttää suoraa valtaa tällä alueella.

1233 AD: Saksalaisen aateliston jälkeläisistä koostuva Kalparitaristo hyökkää paavin virolaisten vasallien kimppuun eräässä kirkossa Tallinnassa, ja teurastaa aseettomat virolaiset. Teko on paavin tahdon vastainen, ja tekee tyhjäksi kirkon suunnitelman perustaa Itämerenmaihin paikallisista kansallisuuksista koostuvat kristilliset valtiot.

1234 AD: Vilhelm Modenalainen nimitetään legaatiksi Suomeen, Viroon, Liivinmaalle, Kuurinmaalle, Semgalleniin, Preussiin ja Gotlantiin. Asiakirjan mukaan Suomen piispa Tuomas lahjoittaa aeimmin pakanallisena kulttipaikkana käytetyn maa-alueen kappalaiselleen.

1236 AD: Liettua voittaa Kalparitariston taistelussa, josta pääsee pötkimään pakoon vain kuusi munkkia. Saksalainen ritarikunta riistää heti Kalpaveljistön omaisuuden, linnat ja läänit. Liivinmaalla puhkeaa kapina ritaristoja vastaan.

1241 AD: Ruotsin kaikkien piispojen luettelo ei vieläkään mainitse Suomea.

1245 AD: Suomen piispa Tuomas eroaa virastaan. Suomen hiippakunnan hengelliseksi valvojaksi määrätään dominikaanien Daakian provinssin priori.

1249 AD: Innocentius IV uudistaa paavillisen suojelun Suomelle. Birger Jaarli hyökkää Suomeen kiellosta huolimatta, ja hävittää maata. Myöhemmin Lyypekin kaupunginkronikka mainitsee juuri Birgerin liittäneen Suomen Ruotsin valtakuntaan. Itse Ruotsin arkistoista ei noin epäkorrektia asiakirjaa ole löytynyt. Turkuun nimitetään uusi ruotsalainen piispa Bero, joka tilittää kirkon verotulot Ruotsin kuninkaalle. Dominikaanit saapuvat Suomeen. Suomen hiippakunta mainitaan Ruotsin kirkon asiakirjoissa 1253 alkaen.