sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Kamassien jäähyväislaulu

Tämän runon kirjoitti muistiin viime vuosisadalla suomalainen tutkija Kai Donner kamassien samojedikansaan kuuluneelta runonlaulajalta. Kamassit olivat jo silloin häviämässä, mutta viimeinen kamassinkielen puhuja kuoli vasta 1970-luvulla. Hänen mukanaan kuoli kieli ja kansa.

Missä vaelsin,
mustat vuoreni
kauaksi jäivät.
Vaellustielleni
vihreää ruohoa
levitti maani.

Mustat vuoreni
kauaksi jäivät,
valkeat huippuni
mietiskellen kohoavat.
Voimamme katoaa.

Suuresta heimostani
minä yksin jäin.
Missä kalastelin,
järveni
orvoiksi jäivät.
En voi niitä nähdä!

Vanhat telttapuuni
lahoavat.
Telttani kauniit vuodat
kuivuvat kaikki.
Voi, loppumme.





ALKUPERÄISKANSAT VAARASSA

Suomalais-ugrilaiset ja samojedikansat "Red Bookissa",
tuhoutumisvaarassa olevien kansojen luettelossa:

Karjalaiset, Inkerikot (Ishorat), Inkeriläiset,
Hantit (Ostajakit), Kuolan lappalaiset, Liiviläiset,
Mansit (Vogulit), Vepsäläiset, Vatjalaiset,
Selkupit (Samojedeja), Nganasanit (Samojedeja), Nenetsit (Samojedeja),

1 kommentti:

  1. > viimeinen kamassinkielen puhuja kuoli vasta 1970-luvulla

    Kröhöm. Viimeistä puhujaa on tietty vaikea määritellä, mutta Klavdija Plotnikova kuoli 1989.

    VastaaPoista