Observatorio ja Auringon Temppeli Saksassa: Goseckin maakehä

Suomessa ja Itä-Karjalassa ne voivat olla "jaloille" nostettuja kiviä. Britanniassa ja Orkneyllä ne ovat kivipaasista tehtyjä kehiä. Saksassa maavallein ja paaluaidoin merkitty ympyrä on toiminut uskonnollisena kulttipaikkana ja myös astronomisten ja astrologisten havaintojen instrumenttina, observatoriona. Neoliittisen maanviljelys-yhteiskunnan papisto on siellä tarkkaillut auringonnousuja ja tähtitaivasta, ja pitänyt kalenteria nykyisen Goseckin kylän läheltä 1990-luvulla löydetyssä kulttikeskuksessa. Esittelemme seuraavassa maailman ehkä vanhimman tunnetun observatorion.



Goseckin maakehän kolmesta sisääntulosta yksi osoittaa lähes pohjoiseen, ja kuten pohjantähti, "Pohjannaula", hiukan poikkeaa taivaankannen zeniitistä. Kaksi muuta näyttävät auringonnousut kesäpäivän ja talvipäivän seisauksina, jotka ovat yhä pakanallisia merkkipäiviä. Muinaisille neoliittisen Euroopan maanviljelijöille ne olivat kalenterin kiinnekohtia, joiden avulla ajanlasku pysyi täsmällisenä ja oikeat päivät peltojen kylvämiseen voitiin laskea. 1800-1900 -lukujen suomalaisille maanviljelijöille vain kaksi kirjaa olivat merkityksellisiä, muu oli joutavaa höpinää. Nämä kirjat olivat Raamattu ja Weilin&Göösin Helsingin yliopiston myöntämällä erioikeudella julkaisema Almanakka. Goseckin kehä oli nykyisen itäisen Saksan n.7000:n vuoden takaisille neoliittisille asukkaille molemmat.



Goseckin observatorio unohtui kansainvaellusten ja uusien uskontojen myllerryksessä, mutta se odotti löytämistään viljapeltojen kätkössä. Vuonna 1999 ilmakuvia ottava lentokone ylitti paikan juuri sopivaan aikaan viljakorsien kasvun ja valaistuksen paljastaessa maahan hautautuneen rakennelman muodon.

Neoliittisen Goseckin asukkat kuuluivat maanviljelyn Tonavan ja Reinin laaksoihin levittäneen nauhakeramiikan (LBK) jälkeisiin kulttuureihin. Koska Goseckin Auringontemppelin käyttö aurinko- ja tähtihavaintoihin on edellyttänyt avaraa ympäristöä, kehä lienee sijainnut silloin viljellyn lakeuden keskellä, kuten tänäänkin. On myös mahdollista, että nykyisen kylän paikalla on jo silloin asuttu?

Neoliittisten goseckilaisten talot ovat olleet "pitkätaloja" l. "hallitaloja" nauhakeramisen kulttuurin ja myös aivan äskettäisen saksalaisen maaseudun tapaan: Ihmiset ja karja ovat olleet saman katon alla, toisin eri päissä rakennusta. Sama tapa oli Itä-Karjalassakin vielä 1900-luvullakn.




Maanviljelys ei ollut Euroopassa halukkaasti omaksuttu innovaatio, vaan siihen siirryttiin pakosta kuten muuallakin: Pelkkä luonnon tuottamien hyödykkeiden keräily ei enää antanut ihmisille riittävää elantoa, joten oli siirryttävä luonnon muokkaamiseen sen tuoton lisäämiseksi.

Eurooppaan maanviljely tuli Välimeren rantoja pitkin tai Balkanin kautta, mutta uuden elinkeinon leviäminen pysähtyi kun Anatoliassa ja eteläisellä Balkanilla kelvolliset menetelmät kohtasivat rajansa. Pannonian altaassa, nykyisen Unkarin seuduilla, kehitettiin uusissa oloissa toimivat sovellutukset, ja maanviljely harppasi nopeasti aina Pohjanmeren ääreen, mutta ei sen rannoille. Siellä kalastus tuotti vielä vaivalloista peltojenpuskemista paremmin.



Kartta näyttää Euroopan elinkeinotilanteen juuri ennen Goseckin maakehän rakentamista: Brittein-saaret, atlanttinen Ranska ja Iberia, ja Skandinavia pysyttelevät vielä metsästyksessä ja keräilyssä, kuten myös Suomi, mutta Djepriltä Reinin suuhun ulottuu jo maanviljelijöiden alue.

Geneetikko Luigi Cavalli-Sforzan mukaan uuusi elinkeino ei merkinnyt väestön vaihtumista vaan maanviljelyksen mukana tuli vain noin 25% nykyisten eurooppalaisten geeneistä.



Talvisen auringon nousu piirulleen oikeasta suunnasta ja oikeana aamuna vahvistaa yhteisön luottamuksen tulevaisuuteen, ja johtajiinsa, ja ajankohta on lähellä meidän jouluamme.

Maailma pyörii radallaan, ja ihmisten kesken säilyy rauha sillä kylät joiden väki osallistuu yhteiseen vuotuisjuhlaan eivät voi ratkaista riitojaan väkivalloin. Laidunmaista, etäniityistä ja kaskeamiseen sopivista metsiköistä vuoden aikana riidelleiden kylien päälliköt antavat toisilleen pieniä lahjoja ja toivottavat rauhaa.

Eri kylien nuoret katselevat toisiaan ja etsivät merkkejä kiinnostuksesta. Ja seuravaan sadonkorjuuseen on tasan yhdeksän kuukautta. Lapsi, joka syntyy silloin, syntyy onnellisissa merkeissä.




Saksalaisessa kansanperinteessä esiintyy "Joulun lapsi", "Christkind". Hän on tyttö. Moninpaikoin hänet valitaan ehdokkaiden joukosta, kuten suomenruotsalaisten katolisena aikana Luciana kristillistetty hahmo, ja kuten on tehty vanhoina aikoina, ennen kristinuskoa. Christkind kruunataan ja hänet liitetään valoon. Talvipäivän seisaus, Wintersonnenwende, on hetki jolloin päivä alkaa pidetä ja valo on voittanut.


Kristinuskon apostolit, skolastikot ja muut fariseukset eivät opettaneet germaaneja kunnioittamaan Jouluna tyttölasta?! Vaalea tyttö on kuitenkin yhä jossain se ainoa oikea joulunhahmo, eikä Coca-Cola-Hollywood-globalisaatio -trendin perverssi vanha gubbe. Kunpa suomalaisella Joulupukilla olisi yhtä paljon ja yhtä uskollisia kannattajia!!




On hyvin mahdollista, että Goseckin maakehässä 7000 - 5000 vuotta sitten vietetyissä keskitalven juhlissa pääosaa on näytellyt viehkeä blondi, joka on edustanut yhteisölleen valon voittoa pimeydestä, tulevan vuoden peltojen hedelmällisyyttä ja itse elämää? Meillä on tiedossamme juhlapaikka, astronomia kertoo mihin aikaan vuodesta sitä käytettiin, ja voimme päätellä mitkä olivat sitä käyttävän yhteisön tarpeet. Ja meillä on nykyaikaan ulottuva traditio, jonka alkuperästä voimme sanoa varmasti vain sen, ettei sitä löydy kirkkoraamatusta. Nämä kaksi johtolankaa voidaan ehkä yhdistää?

Joulu on ladattu täyteen elementtejä, joista ei tiedä ovatko ne kristillisiä, pakanallisia vai vanhempia kuin arkipäivän ja uskonnon eron hahmottuminen? Mistä muuten sana "joulu"? Pohjanmaalla sitä nimitetään yhä "juhlaksi". Se on vanhempi lainautuma sanasta "hjul", pyörä. Keskitalven juhla, valon voiton juhla, vietettiin siis muinoin tavalla johon liittyi pyörä tahi kehä?

Goseckin seudun neoliittisen kivikauden maanviljelijät olivat ratkaisseet tämän rakentamalla jättiläiskokoisen ympyrän maavalleista, ojista ja pystytetyistä hirsistä. Mitä oli pohjoisempana, sitä emme tiedä, mutta jollakin tavoin kalenteri on täytynyt pitää aurinkovuoden kiertoon sidottuna, ja jostakin olemme oppineet liittämään pyörän/ympyrän vuoden pimeimpään aikaan.



Millaista menoa Goseckissa ja muissa maakehissä on harrastettu, sitä voimme vain arvailla. Elämänilo ja silmänruokahan ovat aina kuuluneet Vanhaan Uskontoon, jota noudatimme ennen tekopyhää ja puritaanista JHVE-kulttia, joka onnettomuudeksemme saapui tänne Lähi-Idästä parisentuhatta vuotta sitten.



Kaivaukset Goseckin maakehän paikalla alkoivat jo v.2002 Halle-Wittenbergin Martin-Luther-yliopiston arkelogien johdolla. Löytyneen materiaali radiohiiliajoitukset vahvistivat sen rakentamisen ajankohdaksi 5000-4800 eKr., eli observatoriona Goseckin kehä on Stonehengeä vanhempi. Se saattaa olla maailman vanhin taivaan ilmiöiden tarkkailuun tarkoitettu paikka?





Kuva keskeneräisiltä kaivauksilta kertoo miten muinaiset manpäälliset rakennelmat näkyvät pintamaan poiston jälkeen. Kaivannot ovat täyttyneet tummemmalla pintamaalla, ja ne ovat selvästi erotettavissa. Poislahonneiden pylväiden jäljet ovat myös havaittavissa kahtena kehänä. Goseckin kehään ei liity huomattavia kivirakenteita, kuten ei myöskään Thornboroughin kehiin Yorkshiressä Englannissa. Saattaa olla, että vanhimmat kehät ovat olleet aina puuta?

Goseckin maakehän kaltaisia ympyräkaivantoja alkoi ilmestymään nauhakeramisen kulttuurin vaikutusalueelle, ja jopa Pohjois-Irlantiin 5000 eKr. vuosituhannen alussa. Tutkijat pitivät näitä pitkään puolustuslaitteina, koska jostain syystä tälläisiä haluttiin löytää. Näiden kehävallien sisällä ei yleensä ole ollut saman aikakauden rakennusten jäänteitä, joten tästä selityksestä on luovuttu. Tutkijat voivat nyt ennakkoluulojen estämättä tarkastella näiden kohteiden mahdollista astronomista käyttöä.

Linnoitus-hypoteesin motiivina lienee ollut kiistellä arkeologi Marija Gimbutasin neoliittisen kauden lopun kulttuurimurroksesta esittämää näkemystä vastaan. Gimbutas näkee vanhan eurooppalaisen kulttuurikehityksen katkenneen pronssikauden alussa tapahtuneeseen indoeurooppalaisten nomadien maahanmuuttoon ja siitä seuranneisiin levottomuuksiin. Tämä ei olisi ensimmäinen kerta, kun jonkinlainen poliittinen tai akateemisen maailman sisäisiin hierarkioihin liittyvä tarkoituksenmukaisuus syrjäyttää empiirisen tiedon etsinnän.

"Maanviljelys-kivikauden" l. neoliittisen ajan Euroopassa rakennettiin kivikehiä ja kumpuja, jotka yleisö kohtalaisesti tunteekin. Maavalleina/ojina ja puupylväinä toteutetut "stonehenget" ovat sensijaan jääneet vähemmälle huomiolle, vaikka tutkijat osaavat niitä jo etsiä. Edellämainitut 'ympyräkaivannot'(Rounded enclosures) ovat yksi esimerkki muinaiskohteista, joiden olemassaolosta ei vielä vähän aikaa sitten lainkaan tiedetty mutta joita nyt tunnetaan jo satoja. On täysin mahdollista, että "wood henge" -rakennelmia tullaan löytämään sieltäkin missä niitä ei tällähetkellä etsitä?

Belfastin lähistöltä, Ballynahattyssä, puu-kehää ei tarvinnut etsiä sillä maavallit olivat niin massiivisia. Kansanomainen nimitys olikin "Giants Ring". Pohjois-Suomessakin muistetaan jätit ja jatulit.




Maan pintakerroksen alta arkeologit ovat täälläkin löytäneet merkkejä puisista pylväistä ja porteista:




Ja tätä kuopat ja varjot hiekassa kertovat:





"Ympyräkaivannot" maavalleineen ja puupylväineen ovat toimineet myöhäisen kivkauden maanviljelijöiden kokoontumispaikkoina, kirkkoina, kalentereina, ja oletettavasti myös tuomioistuimina ja hallintorakennuksina. Tunnetaanhan Suomesta ja Skandinaviasta "käräjäkiviä", joilla tuomarit ja lautamiehet ovat istuneet kehässä ja syytetty mahdollisesti seisonut keskellä. Jälleen kerran ympyrä? -Ja täällä Suomessa. Ruotsissa "Moran kivillä" huudettiin l. huutoäänestettiin muinaisina aikoina svealaisten kuningas.


Tähtitaivaan ja auringon tarkkailu uskonnollisessa ja kalenterinpitämis-tarkoituksessa nykyisen Saksi-Anhaltin alueella ei loppunut Goseckin auringontemppeli-maakehän unohtuessa. Ei kovin kaukana Goseckista sijaitsee Nebra, joka tuli tunnetuksi pronssikautisen "taivaan-kiekon" löytyessä



Nebran kiekkona tunnettu muinaisesine pelastui täpärästi antiikkijobbareilta, joiden asiakkaina ovat USA:n superrikkaat keräilijät, jotka eivät kokoelmiaan paljoa tutkijoille näyttele. Kiekko on vihreäksi syöpynyttä pronssia, ja siihen on kultalaatoilla merkitty tähtiä, aurinko, kuunsirppi, aurinkolaiva ja reunaan segmentit joiden avulla voidaan tähystää tärkeiden auringonousujen ja -laskujen suuntia.

Nebran kiekon astronomiset funktiot näyttävät olleen aivan samat, kuin Goseckin maakehällä.





Näin Nebran Taivaankiekkoa käytettiin.

Pronssikaudella, Nebran kiekkoa valmistettaessa ja käytettäessä, vanha neoliittinen tietämys taivaasta ja ajanlaskusta oli yhä olemassa, ehkä pienellä perinteenvaalijoiden ryhmällä mutta olipa kuitenkin. Näihin aikoihin kelttiläinen etniteetti oli muotoutumassa ja Keski-Euroopassa alkamassa uusi aikakausi. Kun keltit ensimmäisellä tuhatluvulla eKr. saavuttivat Britteinsaaret, tämä tietämys oli jo siellä. Oli ollut tuhansia vuosia.

Goseckin auringontemppelin, Stonehengen - Silbury Hillin - Aveburyn -kulttikompleksin Salisburyn tasangolle, ja muutkin neoliittisen Euroopan astronomiset rakennukset rakensi kansa, joka oli saanut maanviljelyksen kipinän Lähi-Idästä ja geeninsä paleoliittisilta eurooppalaisilta. He tekivät kaiken tämän tuhansia vuosia ennen kuin astrologia keksittiin Mesopotamiassa. Neljännellä vuosituhannella eKr. alkanut indoeurooppalanen kansainvaellus l. maahanmuutto romahdutti kulttuuritason Euroopassa, ja suurin osa vanhaa tietämystä katosi.

Nebran Taivaankiekkoa on verrattu Kalevalan mainitseman Sampoon: Sampo antoi jyviä / Kalenterikiekko t. maa-observatorio antoi oikean kylvöpäivän. Sehän on aivan sama asia?!

Kalevalan Sampo:
Tuottaa maallista varallisuutta.

Neoliittinen maa-observatorio:
Kertoo oikean kylvöpäivän viljelijöille.

Nebran kiekko:
Kertoo oikean kylvöpäivän viljelijöille.

Sampo oli "kirjokansi" / Nebran kiekko on kirjailtu "kansi"?? Runot ovat viitteellisiä ja tulkintoihin on mahdollisuus, mutta se mahdollisuus jää...? Lennart Meri kirjoitti jossakin yhteydessä "unelmista öljylampun valossa".

Saamme toistuvasti kuulla, että "eurooppalaisuus on germaanisuuden, roomalaisen sivistyksen ja juutalaisen kristinuskon yhteistulosta". Jotain tästä sikermästä puuttuu? Eurooppalaiset itse. Eikö heitä haluta nähdä? Eikö meitä haluta nähdä??

Goseckin kylän viljapellosta, muuntuneista tradition-rippeistä joista eurooppalaiset ovat pitäneet sitkeästi kiinni vuosituhansia tietämättä edes itse mitä ne tarkoittavat mutta tuntien soluissaan että ne ovat enemmän omaa kuin indoeurooppalainen kieli tai seemiläinen uskonto, Irlannin maakehistä ja kummuista, vanhasta kalenterinpidon apuvälineestä -homeisesta pronssilevystä, Pohjolan "jalallisista kivistä" ja kalevalaisista säkeistä, näistä kaikista puhuttelee meitä se alkuperäinen Eurooppa joka on muotoillut fyysisen olemuksemme ja tapamme elää. Meidän on vain tunnistettava se.